Tavoitteena on, että oppilaat tulevat tutuiksi omien aistiensa kanssa ja saavat rohkeutta ja kykyjä niiden monipuoliseen käyttöön. Mainoskuvien kautta oppilaat saavat mahdollisuuden pohtia, millaiset asiat kuvasta herättävät mielenkiinnon, millaisesta aistikokemuksesta on kulloinkin kysymys. Samalla oppilaat tulevat tietoisiksi mainostajien käyttämistä kikoista saada tuotteet näyttämään erityisen houkuttelevilta.
Omia ruokakuvia ottaessaan oppilaat pohtivat samoja asioita: Millainen ruoka näyttää hyvältä? Miten annos tulisi kuvata? Tarvitaanko pientä rekvisiittaa vai puhuuko ruoka puolestaan? Tavoitteena on, että oppilaat innostuvat ilmaisemaan ja tulkitsemaan aistikokemuksiaan ja hyödyntämään aistiensa antamaa tietoa ruoan arvioimisessa.
1. tunti (60min)
Media ja aistit -tuntikokonaisuus tutuksi (10 min)
Opetustuntimme aiheena on ruokamainonta ja ruokakuvien merkitys; kuinka saada ruoka näyttämään houkuttelevalta ja kiinnostavalta? Millaisia tulkintoja teemme kuvasta tai mainoksesta? Aiheenamme on toisin sanoen moniaistisuus; mitä se merkitsee ruoan tai elintarvikkeen houkuttelevuuteen, sen valmistamiseen tai ostamiseen.
Moniaistisuus tarkoittaa monen aistin kautta yhtäaikaisesti saatua aistikokemusta. Rakennamme käsityksiämme ruoasta, kuin muistakin kulutusvalinnoistamme aistihavaintojemme kautta. Se, mitä me kutsumme ruuan mauksi, muodostuu aivoissamme usean eri aistin yhteisvaikutuksesta. Käsityksemme rakentuvat aivoissa moniaistisena kokemuksena näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaistien antaman tiedon kautta.
Tuntien kulku
Kerrataan ja tutustutaan aisteihimme ensin aistiradalla. Sen jälkeen tutustumme ruokakuviin ja ruokamainoksiin pohtien yhdessä mitä ja miten aistimme toimivat niiden tulkinnassa. Tuntien jälkeen osaat pohtia monipuolisemmin sitä, millainen merkitys moniaistisuuden hahmottamisella on ruoka ym. kulutusvalintoja tehdessäsi. Käytännön toteutuksena valmistetaan makkararuoka-ateria, josta otetaan houkutteleva ruokakuva.
Oppilaat opastetaan toimimaan aistirasteilla.
Harjoitus 1. Aistirastit ja niiden purku (20 min)
Tarkastelemme seuraavaksi mainoskuvaa, mainosvideota sekä tavallisia makkara-aiheisia ruokakuvia. Pohdimme niissä käytettyjä keinoja, joilla ruokatuotteet on saatu näyttämään houkuttelevilta. Millaisia keinoja on käytetty, jotta ruoka näyttää houkuttelevalta? Millainen ruokakuva/mainos on houkutteleva.
Kuvia voi tarpeen mukaan näyttää vielä käytännön työn kuluessa tai ennen kuin oppilaat rientävät työntekoon.
Katsotaan seuraava ruokamainos lihapullista.
Harjoitus 2-3. Mainokset ja niiden tulkinta (15 min)
Fazerin mainos on hyvä esimerkki siitä, kuinka vähällä pärjää mainoksessa, kun brändi on tuttu. Vaikka mainoksessa ei juuri ole elementtejä, se houkuttelee ja on hyvin tunnelmallinen.
· Mitä mainoksen äänimaailmassa on sellaista, mikä johtaa ajatuksia tiettyyn suuntaan?
· Millainen tunne tulee tilasta ja sen tuoksuista tms.?
· Kumpaa siis syöt? Aistien välityksellä manipuloitua mielikuvaa (representaatiota) vai todellisuutta, kun ostat jonkin ruokatuotteen?
· Miten mainos eroaa todellisuudesta?
· Millaisia keinoja tämän luomiseksi on käytetty?
· Miten kuluttajaa hämätään sekä ohjaillaan ostamaan tuotetta?
Pohditaan yleisesti mainoksen/kuvia ja niissä käytettyjä keinoja, joilla ruokatuotteet on saatu näyttämään houkuttelevilta.
Katsotaan makkararuoka-annoskuvia ja virittäydytään samalla käytännön työhön.
Harjoitus 3. Kuvia makkara-aterioista
Muistutetaan tässä vaiheessa, että oppilaat valmistavat itse vapaavalintaisen makkararuoan, sekä sille peruna- ja porkkanalisäkkeet. Esimerkkikuvien on tarkoitus herättää ajatuksia siitä, mitkä kuvista näyttävät hyvältä.
Opetuksen tueksi:
Eniten käytössä oleva ole aisti on näköaistimme. Näköaisti on jollain tavalla mukana lähes kaikissa markkinoinnin keinoissa. Muita aisteja käytetään usein näköaistiin yhdistettynä tehokeinoina. Kuuloaisti on luultavasti toiseksi käytetyin markkinointiviestinnässä. Esimerkiksi ruoan rapeutta tai muuta rakenteellista erityispiirrettä voidaan määrittää jo pelkän kuuloaistin mukaan. Esimerkki tällaisesta ruoasta ovat perunalastut, joita puraistaessa pääsee tunnistettava ääni. Toinen esimerkki on maidossa kostuvien riisimurojen tai valmistuvan popcornin poksahtelu. Myös musiikkia käytetään kuvien aistiärsykkeenä televisiossa, radiossa ja kaupoissa. Musiikin lisäksi voidaan käyttää muunlaisiakin ääniä, kuten luontoääniä. Myös hiljaisuus voidaan tulkita kuuloaistiin vetoavaan markkinointiin. Esimerkiksi hiljaisuus on tärkeää kokoustiloissa ja hotellihuoneissa ja niitä markkinoidaan hiljaisuudella. Yleisesti haastavimpana aistina markkinointiviestinnän kannalta voidaankin pitää makuaistia, koska sen käyttömahdollisuudet ovat hyvin rajalliset nykypäivän markkinoinnissa. Hajuaistiin vedoten tuoksumarkkinointi on yleistymässä koko ajan. Tuoksumarkkinointia on kuitenkin käytetty tiedostamatta jo pitkään, esimerkiksi pullantuoksuna kaupan leipäosastolla. Tuoksujen liiallinen käyttö voi kuitenkin ärsyttää joitakin ihmisiä, ja on myös olemassa henkilöitä, jotka ovat yliherkkiä tuoksuille. Tuoksumarkkinoinnilla voidaan erityisen hyvin luoda tunneside asiakkaan ja brändin välille. Tuntoaisti on tärkeä aisti monissa kulutustuotteissa, sillä sen avulla voidaan luoda mielikuva laadusta. Tuntoaistin avulla voidaan jopa brändätä, esimerkiksi sänkyjä.Opastus ruoanlaittoon ja ruokien esivalmistelut (15 min)
Oppilaat saavat valita oppikirjastaan löytyvistä neljästä ruokaohjeesta mieleisensä. Lisäksi he saavat valita mieleisensä peruna- ja porkkanalisäkkeet. Perunalisäkkeeksi on hyvä miettiä muutama vaihtoehto, kuten kokonaiset perunat, perunamuusi ja lohkoperunat. Porkkanoista voi puolestaan valmistaa porkkanaraasteen tai keitetyn porkkanalisäkkeen. Vaihtoehtojen antaminen oppilaille nopeuttaa työskentelyä.
Nyt kokeillaan käytännössä, miten aistit ja pyrkimyksemme tehdä ruoka-annoksesta houkuttelevan näköinen toimivat käytännössä. Eri ryhmät voivat valmistaa peruna- ja porkkanalisäkkeet eri tavalla, jolloin saamme vertailukohteita aisteillemme:
· — Miten porkkanaraaste ja keitetyt porkkanat eroavat houkuttelevuudeltaan?
· — Sopiiko toinen lisäke paremmin ateriaan kuin toinen?
· — Onko raaka parempi kuin täysin kypsä?
· — Miten värit muuttuvat eri kypsyysasteiden mukaan?
· — Miten ruoan asettelu vaikuttaa ruoan houkuttelevuuteen?
· — Miten annoksen tai ruoan asettelu vaikuttaa houkuttelevuuteen.
· — Onko ruoka syytä kuvata pannulla vai onko se parempi asetella kauniisti lautaselle?
Oppilaiden tulee kuvata valmiit ateriat. Kuvissa ruoka voi olla kattilassa tai lautasella, mutta oppilaiden tulee saada ruoka näyttämään mahdollisimman houkuttelevalta ja herkulliselta. Ohjeistetaan, että valmiit kuvat liitetään osaksi blogia ja että kotitehtävänä jokaisen tulee kommentoida ainakin kolmea ruoka-annosta. Näin kaikki saavat palautetta työstään ja samalla oppilaat näkevät erilaisia tarjoilutapoja.
Oppilaat aloittavat esivalmistelut, kuten makkaroiden, porkkanoiden ja perunoiden pilkkomisen ennen välituntia.
2. Tunti:
Ruoanvalmistus, syöminen, siivoaminen ja ruokien kuvaaminen (50min)
Oppilaat valmistavat ruoat loppuun parinsa kanssa. Kun he ovat valmiita, he ottavat kuvat ruoistaan, jonka jälkeen siirrämme kuvat oppilaiden kanssa blogiimme. Tämän jälkeen oppilaat pääsevät ruokailemaan ja siivoamaan keittiönsä.
Loppukoonti (10 min)
Muistutetaan kotiläksyksi jäävästä kuvien kommentoinnista. Keskustellaan, miltä ruokien kuvaaminen tuntui. Oliko se mukavaa / innostavaa?
Apukysymyksiä kuvien kommentointiin (löytyvät blogista kohdasta; kuvia oppilaiden ateriatuotoksista).
Pohdi, millainen on ruoka-annos, jonka nauttimisessa käytetään kaikkia aisteja:
• Miten annokseen saisi erilaisia ääniä?
• Miten annokseen saisi erilaisia tuntoaistimuksia?
• Millainen annos näyttää upealta ja herkulliselta?
• Millä tavalla annoskuva herättää maku- ja hajuaistisi?
• Millainen nimi houkuttelisi ostamaan annoksesi, jos se olisi mainoskuva?
Aistiradalle tarvittavat raaka-aineet:
liivatelehtiä
liivatejauhetta
chiasiemeniä
popcornia
ananasta tuoreena ja kuivattuna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti