perjantai 1. toukokuuta 2015

Sosiaalinen media opetuksessa

Ulkomailla, esimerkiksi Maltan yliopistossa, on jo kursseja, joiden avulla opettajaopiskelijoita kannustetaan ottamaan sosiaalinen media osaksi opetusta.
”The study-unit is designed to support teacher trainees in the adoption of alternative teaching practices for the 21st century classroom. The unit will explore a perspective of e-learning that relies on social collaboration and connectivist' modalities using online tools, methods and modes.” (The University of Malta 2013.)
Hyviksi opetusvälineiksi mainitaan muun muassa erilaiset blogit, wikit, facebook ja twitter. Helsingin yliopistolla ei kuitenkaan ole vastaavanlaista kurssia, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että sosiaalista mediaa ei juuri käytetä opetuksen osana.

Vanessa Camilleri, Maltan yliopiston tietotekniikan opettaja, kehottaa aktivoimaan oppilaat sosiaalisen median avulla. Oppilaat voivat esimerkiksi tunnin aikana reflektoida saamaansa tietoa ja lähettää kommenttinsa saman tien twitteriin. Vaikka usein ajatellaan, että kännyköiden ja puhelimien käyttö tunnilla häiritsee opetusta ja opetukseen keskittymistä, Camilleri on toista mieltä. Hänen mukaansa tulee huomioida erilaiset oppijat ja antaa jokaisen oppia omalla tavallaan. (Camilleri 2014.) Erilaista oppijuutta voidaankin tukea nimenomaan sosiaalisen median avulla.

Monet blogit voi luoda ilmaiseksi ja niiden käyttöönotto on hyvin helppoa (Kalliala ja Toikkanen 2011, 109). Täytyy kuitenkin muistaa, että sosiaalisen median käyttö opetuksessa vaatii opettajalta paljon valmistelua ja jopa ylimääräistä työtä välineiden helppoudesta huolimatta (Hasanzadeh 2010). Vain huolellisen etukäteissuunnittelun avulla voi taata, että sosiaalisen media välineet toimivat tehokkaasti opetuksen osana ja tukevat opetusta (Boulos, Maramba and Wheeler 2006). Jos sosiaalisen median välineet tuntuvat oppilaasta irrallisilta, eikä niitä kytketä tarpeeksi hyvin osaksi opetusta, voivat välineiden hyödyt jäädä haittoja pienemmiksi. Tällöin oppilaan voimavarat saattavat kulua teknisen ympäristön ymmärtämiseen, eikä voimia jää opeteltavan asian opiskeluun. (Kalliala ja Toikkanen 2011, 86.)

Camilleri kannustaa sosiaalisen median käyttöön ja avoimiin oppimisympäristöihin, sillä tällöin materiaali on kaikkien käytettävissä. Hänen mukaansa tietoa kannattaa jakaa. Camilleri kuitenkin muistuttaa, että avoimissa oppimisympäristöissä on syytä muistaa oppilaiden tietosuoja. Oppilaiden on syytä käyttää nimimerkkejä, eikä koulua, luokkaa tai oppilaiden nimiä ole syytä paljastaa. (Camilleri 2014.)

Lähteet:

Boulos, M. N. K., Maramba, I. and Wheeler, S. (2006). Wikis, blogs and podcasts: a new generation of Web-based tools for virtual collaborative clinical practice and education. BMC Medical Education 2006, 6:41. Julkaistu 15.8.2006. http://www.biomedcentral.com/1472-6920/6/41.

Camilleri, Vanessa (2014). Suullinen tiedonanto. Open Education: Building Resources for the Open Community. The University of Malta.
Kalliala, E. & Toikkanen, T. (2012). Sosiaalinen media opetuksessa. Finn Lectura. 2., uudistettu painos.

The University of Malta (2013). Study-Unit Description: MSL4206. Open Education: Building Resources for the Open Community. Available at:http://www.um.edu.mt/educ/studyunit/MSL4206

Hasanzadeh, A. (2010). Sosiaalisen median hyödyt ja kustannukset. Alan.fi. Sosiaalinen media yrityksen markkinoinnissa. Julkaistu 12.9.2010. http://alan.fi/sosiaalisen-median-hyodyt-ja-kustannukset-2/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti